perjantai 29. syyskuuta 2017

Muuttolintuja taas

Heitin vähän auringonkukansiemeniä nurmikolla. Ei mennyt kuin hetki, niin peippoja, järripeippoja ym lensi ruokailemaan. Linnuillako ei hajuaistia tms.


Kaularenkaassa F4





Harmittaa, kun kurjet säikähtivät varmaan minua. En haluaisi häiritä lintujen lepohetkeä. Nousin auton viereen kuvaamaan. Se oli ehkä liikaa, sillä linnut eivät välittäneet minusta istuessani autossa.

lauantai 23. syyskuuta 2017

Joutsenet muuttavat

Reilu viikko aiemmin olin menossa Ahmmakselle. Valo olisi ollut hyvä kuvausta ajatellen. Kamera ei vain ollut mukana. Näin yhdellä pellolla pari sataa kurkea ja noin 50 joutsenta. Ääni oli melkoinen. Kuvat ja äänet jäivät oman pään muistikortille...
Joutsenia oli paljon pellon reunassa. Joutsenia nousi hiljakseen lentoon.
Tällä viikolla varauduin kameralla. Kurkia ei näkynyt. mutta nyt joutsenia oli enemmän. Ilma oli harmaa, joten kuvaaminen oli haasteellista. Aikaa oli vain hetki, joten en yrittänytkään viritellä kunnon kuvausolosuhteita. Muuttolintujen lähtö on jotenkin haikeaa, mutta toisaalta ilahduttaa, kun näkee nuoria lintuja. Pesintä on onnnistunut. Keväällä taas kiva kun linnut palaavat. Tämä syksy on ruskan suhteen ollut kaunista. Muutamia todella värikkäitä pihlajia ja haapoja näkyy tien varsilla. Nyt on luvattu upeita kelejä. Jospa sitä koppeutuisi kuvaamaan ruskaakin.
Useita joutsenia lähti pareittain. Liekkö niillä pesintä epäonnostunut kuten meidän mökkijärven joutsenparilla.
Huono sää hillitsi joukkolähtöjä.



Sinne ne menevät takaisin etelään.




Paljon nousi myös yksittäisiä joutsenia. Missä lie puoliso.



perjantai 8. syyskuuta 2017

tuohipönttö

Lupasin laittaa tuohipöntön teko-ohjeen.
Jos haluat nähdä kuvat suurempana, niin klikkaa kuvan päältä.

Tuohen otto elävästä koivusta on väärin. Se ei kuulu myöskään jokamiehenoikeuksiin. Minulla on onneksi hyvä tilanne tuohitöihin mieheni halonmyynnin vuoksi.

Tuohen keruusta ei ole kuvasarjaa tähän hätään.

Tuohi irtoaa Puolangalla juhannuksen tienoilla parhaiten. Aika vaihtelee vuosittain sekä paikkakunnan siainnin mukaan.

 Laita tuohi heti suoristumaan painojen alle. Itse pinoan ne pareittain valoiset puolet vastakkain. Näitä pareja voi pinota paljon, jos tuohet ovat suurin piirtein saman kokoisia. Tuohi säilyy ulkovarastossa vuosikymmeniä. (kenties ikuisesti, kun en ole seurannut vielä sataa vuotta.....)

 Pönttöjä voi tehdä heti tuoreesta tuohesta tai varastoidusta tuohesta. Varastoitu tuohi kannattaa laittaa hetkeksi kylmään veteen (tai lumeen) ennen kuin aloittaa työskentelyn. Tämä ei ole välttämätöntä, mutta käytäntö on opettanut, että tuohi ei repeä silloin niin herkästi.

Tässä kuvasarja pienoiskoossa olevasta pöntöstä.Kuvasarja on kuution malliseen pönttöön.
       Pienin pönttö minkä olen tehnyt on 2,4 cm x 2,4cm

Tee 6kpl suorakaiteen muotoisia tuohipaloja. (Jos teet korkean mallin, niin 4kpl jossa korkeus on halutun pönteon korkeus+ neliön mallinen pohja ja katto. Muutoin tekotapa on sama.)

Huomaa, että leikkaat tuohen suoraan tuohen kuvioiden mukaan. kuten kuvassa. Leveyttä tässä mallipöntössä on 9cm ja korkeutta 5cm. (pääskysen pönttö noin 22cm x 30cm) Mitä leveämpi pala on sitä enemmän tuohi rullaantuu, mutta siinä on vaarana että rullaus  painaa pönttöä lommolle. Kokeile ensin kapeampaa.




Tee esim. sukkapuikolla suorat viivat 2cm päästä  ruskealle puolelle. Keskelle jää korkeuden verran väliä.


Tee yhteen palaan reikä haluaamasi kohtaan. (Itse teen ensin pienemmän reiän kuin haluttu, koska silloin pönttö pysyy jatkossa paremmin suorana.)
Taita reunat alas niin, että valkoinen jää sisään.
 Tästä alkaa pöntönteon vaiken kohta. Suurissa pöntöissä tämä on huomattavasti helpompaa kuin pienissä. Ensi kerralla voi olla hyvä ottaa kaveri pitämään paloja paikoillaan.
Laita kolme palaa lomittain.

Lisää sitten loput kolme yksitellen kunnes saat kuution.

Keitä vesi kiehuvaksi, jonka jälkeen voit työskennellä vielä kauan vaikka vesi jäähtyykin. Upota pönttä kuumaan veteen kokonaan pariksi minuutiksi. Voit myös keittää vain sen verran vettä, että pönttö jää osittain pinnan yläpuolelle ja kääntelet sitä varovasti. Silloin on helppo tarkkailla, että pönttö pysyy kuosissaan.

Valuta vesi pois. HUOM! Muista että pönttö ja valuva vesi on kuumaa. Käytä pihtejä, reikäkauhaa tai muuta jolla saat turvallisesti veden pois.

Anna pöntön jäähtyä ja suurenna tarvittaessa lentoaukkoa sopivaksi.
Muotoile pönttö varovasti muotoonsa ja anna pöntön kuivua tarpeeksi kauan.

Pöntön voi ripustaa pujoittamalla paksu nyöri tai puun käpristyneisiin koloihin.
Aina tuohi ei käpristy tai se käpristyy liikaa. Käpristyminen riippuu tuohen paksuudesta,  laadusta, iästä ja reunan pituudesta.

torstai 7. syyskuuta 2017

Muutama kuva vain

Tämä kelo on minun jatkuvan seurannan koohde. Saa nähdä kauanko tässä on vielä oksia. Ne lyhenee koko ajan, mutta onneksi tilhet vielä mahtuvat istumaan, ruokailemaan ja tekemään puhdistuksiaan.



Paljon on salamatkustajia selässä.

Pienen pieni sammakko oli muovipressun mutkassa. Siellä oli myös aikuinen sammakko, mutta se loikki pois ennen kuin ehdin ottaa kuvan.


Pyöräretkellä pysähdyin juomaan vettä ja huomasin ohrapellon. Nappasin muutaman kuvan.

Pönttö numero 36 on hempeä ja kestokukin koristeltu.

lauantai 2. syyskuuta 2017

Maisemassa vaihtuu väri

Mökillä sai ihastella montaa eri väriä auringon laskun aikoihin. Koko aikaa en viitsinyt kuvata, kun halusin nauttia saunomisesta ja uimisesta. Tosin uiminen on enemmänkin pulahdusta viileään veteen. Ihana päivä kokonaisuudessaan. Kotiaskareiden jälkeen lähdin pyöräilemään Leppälään. Pienet päiväunet virkistivät sen verran, että kävin poimimassa vattuja. Olipa isoja vattuja taas. Paljon on raakoja vielä joten jos yöpakkaset eivät vie marjoja, niin lisää saa talven varalle marjoja pakkaseen. LähdimME mökille saunomaan. Saunan lämmetessä kävin soutamassa. Lähes peilityyni vesi rentoutti mielen. NAUTIN OLOSTANI. Mökillä on yksi vänkkyrä koivu. Linnunpönttö numero 33 passaa sinne kuin nenä pönttöön.









perjantai 1. syyskuuta 2017

Kaunis ilta saunoen hyvässä seurassa

Elokuun viimeinen ilta päättyi kauniiseen näkyyn hyvässä seurassa. Veimme mökille yhden pöntön, mutta se ansaitsee paremman kuvan kuin minkä eilen otin. Kiitos saunaseurasta blogini lukia.
Taas huono kuva harmaahaikarasta, mutta sehän ilahdutti kuitenkin. Nyt oli jo kolmas kerta kun näin sen tälle kesälle. Kuinkahan usein olisin sen nähnytkään, jos vain olisin mökillä joka ilta.



Aloitellessamme saunomista joutsenet lähestyi rantaamme.








Välillä taivas värjäytyi punaiseksi.


keskiviikko 30. elokuuta 2017

Päivityksiä pitkästä aikaa.

Blogin pidosta on ollut taukoa monesta eri syystä. Tietokoneen kanssa ollut ongelmia jne. Onneksi olen pitänyt blogia, sillä minulla hävisi sattumien summan takia suurin osa kuvistani. Tai ainakin toistaiseksi ne on hävinneet. Täällä blogissa niistä on onneksi osa tallessa.

Kesä on ollut vaiherikas. Siihen on mahtunut iloa ja surua. Luonnossa olen liikkunut paljon nauttien ja iloiten siitä.
Ihmisiäkin olen tavannut, mutten tarpeeksi. Tarkoitus oli viettää 50- v juhlat kokoontuen porukalla rennosti patikoiden, istua nuotiolla, saunoa ja viettää muutenkin rentoa yhdessä oloa.
Olen jo parikymmentä vuotta sitten päättänyt, että juhlin jos on syytä iloon. Ihmiset tapaavat nykyisin liian usein vai hautajaisissa. Kuinka ollakaan syntymäpäiväjuhlat peruuntuivat juuri hautajaisten vuoksi. Tai ei oikeastaan peruuntuneet vaan ne muuttivat muotoaan. Sukulaiset ja ystävät olivat järjestäneet minulle yllätyksiä jos toisiakin. Kesäkuussa oli ensimäinen yllätysjuhla. Sain silloin toivomani mummopyörän. Sillä olen ajellutkin säiden ja ajan salliessa 570km. Toivottavasti säät sallivat vielä syksylläkin. Nyt tulee vettä kaatamalla, joten en viitsi lähteä.
Toinen yllätysjuhla tapahtui syntymäpäivän aattona. Yksi siskoistani lähti kanssani pyöräilemään ja sillä aikaa pihalleni oli ilmaantunut paljon linnun ja hyöntesten pönttöjä. Yksi pönttö oli täytekakun muodossa. Pönttöjä on monen näköisiä. Lahjan antajan persoona näkyy. Geokätkökin on tiedossa. Pönttöjä on yhteensä 50 ja muutama vielä tuleville vuosille...
AIVAN IHANA lahja. Tämän lahjan tekee vieläkin ihanemmaksi se, että ne on itsetehtyjä. Niidtä iloitsee minun lisäksi lahjan antajat ja erityisesti tulevat asukkaat.
Lahja jatkuu ja jatkuu. Osan pöntöistä viemme lahjan antajan kanssa yhdessä puihin. Osa on lahjan antajan mailla ja he raportoivat myöhemmin miten pesintä sujuu. Voin käydä niitä katsomassa ja samalla tulee käytyä kylässä tai yhteisellä retkellä.
Minä lupaan myös raportoida pönttöjen tilanteesta myöhemmin myös täällä.

Lopuksi otanta kuvista mitä on tullut otettua. Pöntöistä laitan kuvia pikkuhiljaa ettette saa ähkyä.


Vielä eilen pääskysellä oli poikasia pesässä.


Sorsapesue oli aallonmurtajalla levähtämässä



Tämä on kuulemma pohjansirkun poikanen.

Tässä pönttö numero 1.

Se päätyi Leppälän lähelle metsään, jonka Markku on päättänyt suojella hakkuilta.

Tämä pönttö meni naavaiseen metsään, jossa näimme kerran helmipöllön.
Nyt on marja aika parhaimmillaan. Olenkin saanut hyvin, hilloja, vattuja ja mustikkaakin. Sitä tosin aion pomia vasta vähän ajan päästä enemmän sillä minusta ne ovat parhaimmillaan kunnolla kypsyneenä. Löysin myös vähän mesimarjaa. Kaikki meni suuhun..... Puolukkaakin on tulossa hyvin. Viinimarjoja aion poimia, jos ehdin linnuilta. Sunnuntaina lähdimme viemään pönttöjä metsään. Otin myös sankon ja kameran mukaan. Marjoja ei tullut poimittua sankkoon asti, mutta suun sain vielä makeaksi. Innostuin kuvaamaan lähikuvia.














Nam oli hyvää....

Leppälän pellolla oli kolme kertaa jokin iso lintu. En saanut kunnolla selvää puiden lomasta. Sain vain tälläisen huonon kuvan. Lintu taitaa olla hiirihaukka.