keskiviikko 21. maaliskuuta 2018

Kevätpäivityksiä

Blogipäivitykset ovat jääneet vähiin. Tuntuu kuin aika rientäisi siivillä. Eilen oli yhden jumpan viimeinen kerran. Tässä on tullut muutenkin mietittyä menneitä, elämää ja ajan kulumista muutenkin. Viime la oli enoni hautajaiset. Hän sai elää hyvän pitkän 90-v elämän. Toivon, että olen perinyt häneltä edes vähän positiivistä elämänasennetta. Hän oli viimeinen äidin puolen sisaruksista. Isän puolelta on vielä yksi täti elossa. Tässä tilanteessa tulee pohdittua todellakin omaa elämää ja miten sen voi elää hyvin. Onneksi olen tajunnut ettei työ ole tärkein asia, vaikka tärkeää onkin. Läheiset ihmiset, itsestä huolehtiminen ja se ettei tarkoituksella pilaa luontoa ja muiden ihmisten elämää on saavutus johon pyrin. Vielä on oppimista, mutta toivottavasti vieläkin opin. Luonnon merkitys on lisääntynyt koko ajan. Se on minun lääkepankkini moneen asiaan. Siellä kun pääsee käymään, niin asiat selkiintyy ja kivutkin hellittävät ainakin osittain. Olen onnellinen, kun voin tehdä mieluista työtä, harrastaa ja saan elää monen tärkeän ihmisen lähellä.

Tässäpä muutamia kuvia viikkojen varrelta. Hautajaiskuvia en tänne laita, vaikka kuvasinkin ne. Hautajaisista otetaan kuvia, mutta niitä harvemmin haluaa enää katsoa.

Hömötiaiset ovat vähentyneet merkittävästi. Leppälässä niitä on näkynyt neljaä ja kirkonkylällä vain välillä pari kappaletta.

Hömötiaiset ovat rohkeita. Aina kun vien ruokaa, niin hömppä tulee rohkeasti aivan lähelle. Parhaimmillaan lähes kädestä syömään. Vielä en ole opettanut kädelle.

Kuukkeleita yritämme houkutella jauhelihalla. Tässä siskoni levittelee lihaa eri paikkoihin. Kuukkelit tuskin niistä pääsivät nauttimaan. Luulen, että närhet ehtivät ensin.

Riihen ikkunassa oli kuuraverhot.



Leppälän lähellä pääsin kävelemään ilman lumikenkiäkin. Tykkylumet katkoivat aiemmin sähköjä. Sähkölinjoilla oli ajettu usein moottorikelkalla ja armeejan telavaunulla. Niitä pitkin oli helppo kävellä.

Leppälän takana olevalla rinteen huipulla on vielä tykkyä.




Tässä kuvassa näkyy kahden naapurin välinen matka.


Sunnuntaina lähdin hiihtämään vanhaan metsään. Ihmettelin ensin jälkiä. Kävi ilmi, että porot ovat olleet liikenteessä syöden puiden oksilta luppoa.







Talitiaisia on eniten ruokintapaikalla

Minun lempitiaiseni on sinitiainen. Se on niin terhakka ja värikäs varsinkin auringonpaisteessa. Tuo naamio silmän luona tekee myös vaikutuksen.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Klikkaa kirjekuorta ja kirjaudu omaan sähköpostiisi. Kommentti tulee siis sähköpostiini ja kommentti osassa näkyy vain lähettäjän nimestä tai oman asetuksesi mukaan.