Huurteinen metsä odottaa

Taas olisi pitänyt paistaa aurinko, mutta se oli tuolla jossakin pilven takana. LähdimME hiihtoretkelle eväineen. olipa ihan päivä. Metsä oli upeassa huurteessa ja nautin tästäkin harmaudesta. Keli oli mitä mainioin. Paljon nähtiin.

Maisema oli upean huurteinen

Suksisauvakin oli muuttunut huurrepiikeiksi

Näimme puukiipijän, mutten ehtinyt saada kuvaa. Muutamia lintuja tuli kuitenkin tänäänkin kuvattua.

Retkellä joelle huomasimme paljon eri eläinten jälkiä. Ihmettelimme niiden runsautta, kunnes selvisi että eläimiä houkuttelee hirvenraato. Jäin vähäksi aikaa puiden taakse toiveena saada kuvattua joku eläin. Pari korppia kaarteli taivaalla, mutteivät uskaltaneet laskeutua raadolle.  Haju oli aika voimakas vaikka pakkasta oli pari astetta. Minulla ei ollut mitään millä maisemoisin itseni. Kuusi ei tuonut tarpeeksi suojaa. Jatkoin matkaa ja suunnittelin vieväni paikalle riistakameran.

Kuvasin hetken maisemaa. Saavutin mieheni ja nautimme eväitämme. Iloitsimme siitä että puukiipijä on palannut. Pihallamme odottaa jollekin kiipijälle pönttö. Vielä perilläkin piti kuvata huurrepiikkejä, vaikka kuvat olisivat kaivanneet valoa.

Tulin siihen tulokseen taas jälleen kerran. Yritämme etsiä jotakin suurta. Teemme usein itsellemme kiireen. Kuvittelemme että materiaali on se joka tekee onnelliseki. Itsekin mietin usein kipuja siis kipuja monessakin mielessä niin itsellä kuin toisilla. Turhaudun kun en voi tehdä niiden eteen tarpeeksi. Murehdin niitä joskus liikaakin. Onneksi osaan päästää irtikin asioista sillä murehtiminen ei muuta eikä auta asiaa.

Tässä se on minun onnellisuus. Tälläiset hetket, kiireettöyys, jotakin tekemistä kuten nyt hiihto,  hyvä seura ja kyky nähdä jotakin niin hienoa tässä arkisessa ympäristössä. Ei näyttäytynyt aurinko, mutta ei haitannut. Minulla on niin hyvä olla. Toivotan muillekin hyviä onnellisia hetkiä. Haastan pysähtymään ja katsomaan ympärille. Siellä on jotakin kaunista. Etsi jos et heti löydä.