Keväthangilla lähimetsässä ja Olvassuolla

Eilen olin siskoni ja heidän koeran kanssa keväthangilla lähimetsässä. Tänään ystävän kanssa Olvassuolla vajaan tunnin ajomatkan päässä.
Eilen aurinko helli meitä ja parin tunnin ulkoilu oli suurta nautintoa.
Tänään aurinko oli suurimman osan aikaa pilviverhon takana, mutta ei se retken ihanuutta haitannut. Tänään harmittelimme vain ettei tullut sukset mukaan. Menihän tuo kävellen ja lumikenkiä kantaen vajaa 15 km. Nuotiolla, tornissa ja muutenkin tauoilla eväät maistuivat todella.
Kuvamaratoni tiedossa, koska nyt väsyttää enkä jaksa oikein kunnolla valikoida kuvia.

Lumikenkäilemään pääsimme takapihalta.

Koera oli onnellinen, kun sai piehtaroida hangella

Melekonen pahka.

Pieni koski oli sula

Lemmensilta

Kunnon kokoinen lukkokin sinne on löytynyt.

 Sitten Olvassuolle.

Lumikengät olivat aivan turhaan mukana, kun hanki kantoi varsinkin moottorikelkan jäljillä.

Polku lintutornille alkoi.

Kyltit olivat mukavia.

Joogahetki minun vaihtaessa kameraan putkea.

Tämän paikan jälkeen meiltä hävisi polku, mutta lähdimme suunnistamaan kohti lintutorvia.

Kaiken näköisiä keloja  näkyi.

Lintutorni löytyi.

Torvin laelta avautui näkymä suolle. Totesimme kylläkin, että talvella voisi luulla järveksi. 

Nimet vieraskirjaan. Yksi oli käynyt tänään ennen meitä. Muute oli hiljaista paitsi, että tuuli aika navakasti.

Innostuin kuvaamaan tornin rakenteita.

Paluu kodalle alkoi.

Kaiken maailman vänkkyräisiä puita löytyi.

Kodalla vielä välipala ja sitten kohti autoa, joka on 5,9 km päässä.

Kesällä kirkaslampi on nimensä mukaan kirkasvetinen. Väriltään vesi  on turkoosia. Nyt jäät vaikuttivat vielä paksuilta.

Kesällä kirkaslammelle pääsee autolla, vaikka nyt pitää keksiä muut kulkuvälineet.