syksyiset lintukuvaus tuokiot

Nuoro punatulkku koiras on hyvin maastoutunut

Sunnuntaina värit hehkuivat

Olen laittanut talipötkön, vaikka luonnossa on vielä syötävää.

Vähäisessä valossa lentokuvat ovat haasteellisia.

Tämä lintu aavisti minut, mutta ei silti lähtenyt lentoon.

Päin kuvan reunaa...

Syksy etenee

Työt alkaneet ja metsän sato houkuttaa. Valokuvaaminen jäänyt vähemmälle, mutta kamera kulkee usein mukana. Eilenkin otin työmatkalle kameran mukaan. Toiveena oli kuvata lampaita ilta-auringossa, mutta aurinko jäi pilven taa. Viikonloppuna kävin Ahvenlammella, kun sain vinkin paikasta. Lampi oli märän suon ympäröimä, mutta todella mukavan oloinen paikka. Lintuja en tosin nähnyt, mutta nytpähän tiedän että kannattaa käydä muulloinkin. Muuten kuvaaminen on keskittynyt kotipihalle.

Kokeilin ääriviiva kuvausta, mutta lentokuvat eivät onnistuneet haluamallani tavalla. Jäipähän taas haastetta. Tässä yksi pönötys. Taustalta olisi pitänyt häivyttää vaalea kohta pois, mutta päätin jättää sen sinne.

Taitaa olla viimeisimpiä perhosia, jotka tälle vuodelle lentää.

Rajasin linnun kuvan alareunaan. Ajatuksena, että lintu katsoo kuvan ulkopuolella jotakin. Vanhan opin mukaan rajaus on väärä, mutta minähän haluankin rikkoa vanhoja oppeja aina välillä.

Tätä lintua seurasin ja puhutin sen käydessä lintulaudalla. Se tottui minun ääneen eikä väittänyt siitä enää. Se jatkoi vain ruokailua. Välillä vain meni lepäilemään omenapuun oksalle.

Oikean puoleninen yksilö oli aika ärhäkkä. Se pukki toiset pois, kun ruoho on aina parempaa toisen paikalla.

Syysilta

Lauantain saunailta huipentui hetkelliseen väriloistoon. Siis vain hetkelliseen. Tulin saunasta vilvoittelemaan ja silloin otin neljä kuvaa. Seuraavan kerran vilvotellessani värit olivatkin jo hävinneet.

muutama kuva jälleen

Harmaasävykokeiluja

 

Lokit olivat usei sopivan etäisyyden päässä. Tässä taas neovat menossa yöpuulle joskus elokuun iltana.

Kukinta suoritettu

Siemenkotia

Taaspa luonto on näyttänyt kauneintaan. Sienisato on nyt parhaimmillaan. Viikonloppuna kävimME retkeilemässä mieheni kanssa. Vahingossa satuin kunnon suppilovahvero maastoon. Muitakin sieniä oli paljon, mutta keräsin vain suppiksia. Neitoperhonen on esiintynyt useita kertoja. Eilen pihalla oli yksi siipirikko, mutta hyvin se jaksoi lentää. Yritin ottaa lähikuvia. Vaati kärsivällisyyttä ja onnea, että perhonen tuli toivomalleni kukalle. Hyvin kävikin, mutta tarkennuksessa piti pitää kiirettä. Odotellessani tuli kukkakärpänen tai vastaava kuvattavaksi. Haastetta jäi vielä, mutta pari kuvaa näytteeksi.

Nyt kannattaa mennä rehevään metsään. Etsiä etelä tai länsi rinne.

Siipirikko neitoperhonen

Odotellessani neitoperhosta sain kuitenkin toisen pölyttäjän kuvaan.

Nappasin kuvan myös ruusunmarjasta. Nyt huomasin, että pitää ottaa uudet kuvat. ei tullut kiva.

Aamulenkillä

Eilen lähdin aamulenkille Leppälästä kohti kirkonkylää. Sää oli pilvinen ja ilman koskteus lähenteli 100%. Aivan ihanan hapekasta oli kävellä. Sääennustus ennusti sadetta vasta iltapäivälle. Uskoin sitä enkä ottanut kameralle suojaa. Noin kolme km ennen kotia vettä alkoi satamaan ja harmittelin kameran puolesta. Ystävällinen tuttavani otti minut kyytiin pelastaen kameran liialta kostudelta. KIITOS siitä.
Kuvauskohteita ei juurikaan ilmaantunut matkan varrelle. Kävin kuukkelipaikassakin ruokahoukuttimen kanssa, mutta eivät silloin ainakaan tulleet kuvattavaksi.. Jätin kuitenkin leivänmuruja. Syököön mikä ehtii.

Tälläinen juuren palanen kiinnitti huomioni. Kuvattavaa oli niukasti, joten nappasin tästä kuvan aikani kuluksi.

Matakalla oli muutama pökkelö kääpineen.

Tätä minä en ymmärrä. Tai metsästäjät ovat niin huonossa kunnossa, etteivät taivu poimimaan hylsyjä.

Aamulla oli paljon hämähäkin seittejä pisaroiden peitossa. Kuljin pitkän matkan kunnes tajusin napata pari kuvaa. Aiemmin oli suurempia verkkoja. Niistä kuvat vain päässäni.

Sieniä on tullut tänä syksynä paljon. Kangastatit

Sammal on vain niin kaunista.

Minä luulen, että tontut ovat lähteneet liikenteeseen.

Nokkosperhonen kotipihalla.