Kevättä kohden

Valokuvaaminen on jäänyt vähiin. Eilen nappasin pari kuvaa linnuista talipötkössä. Silloin satoi lunta. Päivällä sää oli mitä mainioin. Ulkoilin kuitenkin ilman kameraa ja se harmitti. Olisi ollut upeita valomaisemia. Eilen olisi ollut kuunpimennys, mutta unohdin sen kokonaan. Töistä tullessani oli kuu ja sen kehä hieno. Silloinkaan ei kamera mukana. Täksi päiväksi näyttäisi tulevan aurinkoa, joten eiköhän sitä sitten tule kuvattua. Aamulla kuun kehä oli myös hieno. Otin pari kuvaa, mutta pakkasen takia en viitsinyt lähteä kauas aamutakissani. Putkikin oli väärä.

Aamuinen hiihtoretki

Kuten olette varmaan jo todenneet, niin nautin metsäsuksilla hiihtelystä. Toki valmiit ladutkin ovat mukavia kuten tänä aamuna. Olin lähdössä Kapustajoen tuvalle hiihtämään ja ajatuksena että voinpa hiihtää pitemmällekin. Otin kameran ja eväät mukaan. Lähinnä lämmintä juomista uuteen termariin. Sain sen joululahjaksi siskoltanio. On hyvä, kun siitä voi helposti ottaa juomaa suoraan pullon suulta muovisesta kaatonokasta. Ei tarvitse värkätä korkkien ja mukin kanssa.

 Latua ei oltu vielä tehty tai vain luistelutyylin tamppaus oli vasta valmiina. Enkä hallitse sitä tyyliä juurikaan. Päätin kääntyä kympin ladulle. Kyllä kannatti. Latu oli upeassa kunnossa. Sain hiihdellä rauhassa ja ottaa kuvia. Vain siskoni mies ohitti minut. Hän kertoi, että Metlalla on vielä lumiosemmat puut. Niissä lumi peittää puut niin ettei näy lainkaan runkoja. Tekisi mieli lähteä kuvaamaan sinne.
Mietin, että helposti tulee kangistettua kaavoihin. Menee samoja latuja. En ole muistaakseni hiihtänyt täällä pariin vuoteen. Tästä taitaa tulla uusi suosikkini. Lunta on kirkonkylän korkeudella 55-65 cm. Vaarassa enemmän.

 Klikkaa kuvaa, jos haluat nähdä suurempana.

Kympin ladulla löytyy mukavasti maaston vaihteluja. Itse olen aika arka laskemaan tuntemattomilla laduilla varsinkin. Latu oli kyllä hyvässä kunnossa, joten  alku jarruttelujen jälkeen uskalsin.

Puut tekivät välillä kattoja ladun ylle.

Lumikuormat ovat katkoneet puita täälläkin.

Puita on ollut myös ladulla, mutta ne on siivottu pois.

Kainuun sähkökatkot ovat työlistäneet sähkölaitoksen työntekijöitä. Välillä moottorikelkalla on saanut kulkea aika jyrkkiäkin kohtia.

Harmaan päivänä hiihtelyä tykkylumi metsässä.

Aurinko ei paistanut, mutta päätin lähteä kuitenkin hiihtämään kameran kera. Vaaran rinteillä ol tykkyä. KävimME mieheni kanssa toisen kerran hiihtämässä ja huomasimme, että toisella suunnalla oli tullut suuret metsätuhot. Kamera ei ollut silloin mukana. Aiemmalta reissulta tallentui muutama kuva, mutta luonnossa oli kauniimpaa. Jospa se aurinkokin näyttäytyisi, niin saisi vähän väriä taivaalle.

Katkennesita puista on iloa käpytikalle.

Aurinkoinen talvipäivä

Paljoakaan ei aurinkoa ole näkynyt lähi aikoina. Puolangalla on paljon lunta ja vaaralla tykkyä on puissa paljon. Ne on vielä kuvaamatta. Kävimme kyllä niitä katsomassa, mutta silloin oli  niin harmaata, etten viitsinyt ottaa kameraa mukaan. Maanantaina olisi ollut upea kuvausilma aurinkoineen, mutta silloin en ehtinyt käydä tykkjä kuvaamassa. Tänään taas oli aurinkoa, mutta en taaskaan ehtinyt vaaralle. Kävin kuitenkin kirkonkylällä kävelyllä kameran kanssa. Muutama kuva tarttui kameraan. Oli ihana ulkoilla.

Hepokönkään juhlavalaistus 100-v Suomen kunniaksi

Tätä kirjoittaa väsynyt, mutta tyytyväinen talkoolainen.

Puolangan kameraseura juhlisti itsenäistä Suomea juhlavalaisemalla Puolangan kuuluisimman luontokohteen Hepokönkään putouksen polkuineen.

 Klikkaa kuvaa jos haluat nähdä sen suurempana.

Haluan nostaa esille muutaman korvaamattoman ihmisen.
Sylvi ja Ahti Härkönen, Aila Heikkinen ja Teemu Väyrynen. Ilman teitä olisin lyönyt hanskat tiskiin aikoja sitten. Sylvi ja Aila huolehtivat kaikkien muiden järjestelyjen lisäksi kahvituksen esivalmistelut. He mm.tekivät kaikki kahvileivät ym. (tai leivoin minäkin 54 pullaa. Ne olivat ne pullat jotka eivät olleet hienoja....)
Lisäksi suuri kiitos myös Aila Määttä, Tiina Kannianen. Sekä tietysti rakas mieheni Markku, joka joka jaksoit olla tukena koko prosessin ajan eikä edes päässyt katsomaan valaistusta, kun tartutin flunssan...Te ansaitsette erityiskiitoksen, koska ette kuulu edes kameraseuraan ja teitte valtavan työn.

Lisäksi muut joiden nimet listaan myöhemmin.

Lasipurkkilyhtyjä oli pitkin polkua ripustettuina puihin, sillankaiteisiin ja minne hoksatttiin. Yhteensä niitä oli noin 500-600 kpl. Etualan reijitettyjä peltipurkkeja oli noin 240-290 kpl(laskut menivät sekaisin)

( Laitan mallikuvia myöhemmin)

 Jätkänkynttilöiden valmistuksesta huolehti Metsähallitus, Ahti ja Sylvi sekä Ilmari Aho ja Yrjö Huusko talkoolaisineen ( täydennän myöhemmin) huolehtivat ne paikoilleen.

Valoporukkaan kuului Harri, Kyösti ja Tarmo Karvonen sekä Tuomo Seppänen kävi loppuviilailussa mukana. (hänkkäröin siinä ihan pikkuisen minäkin (neljä valoa toimitin) Valoja oli ostettu Oulujärvi leaderin tuella suurella summalla. Niitä oli asennettu valaisemaan putouksen lisäksi myös metsään.
Tässä kuvia. Itse olin vielä sairaana ja jaksoin olla mukana, kun olin saanut levätä pari päivää. Tai levätä ja levätä. Puhelin soi aika usein ja pientä kipparointia tein mitä jaksoin. En vain jaksanut kuvata, mutta sain upeita kuvia pään kovalevylle.

Vielä pitäisi jaksaa nämä kaikki hakea pois. TALKOOLAISIA kun saisi vostakin.
Ostimme Puolangan SPR:ltä ensiavun. Onneksi heille ei tullut yhtään keikkaa. Se kertoo siitä, että kukaan ei loukkaantunut eikä saanut sariraskohtausta.

(Poistin pitkän aamuyön kirjoituksen, kun alkoi tuntua ettei se muille kuulu....)Nyt Itsenäisyyspäivä on hyvällä mallilla. Haluan kiittää vielä liikenteenohjausta ja Bussipalvelua. Homma on kuulemma mennyt suhteellisen hyvin. Korpienkiertäjät avustivat kahvin keitossa ja myynnissä. En ole vielä itse jututtanut asianomaisia.

6.12. kello on noin 13.30 Hepoköngäs on puoliksi siivottu. Huomenna vielä loppuporukka menee hakemaan loput tavarat pois. 

Muitakin oli kuvaamassa. Jospa heillä on paremmat kuva jälkipolville näytettäväksi.

Laitoimme alueen, johon ihmiset voivat pysähtyä kunnioittamaan ja kiittämään kaikkia jotka tekivät ja tekevät itsenäisestä  Suomesta hyvän.

Pelkäsimme etukäteen, että koiran ulkoiluttajia tulee paljon ja siitä voi tulla ongelmia. Vain pari omistajaa ei pitänyt koiraa tarpeeksi lyhyellä hihnalla ohittaessa. Tämä koira oli aika hyvin hallinnassa.

Kävin tapahtuman päätteeksi tarkastamassa paikat. Tässä vielä valot palavat, mutta parin minuutin jälkeen vain kynttiät paloivat tovin.